Brasilia-pentue

Synt. 17.04.2010
Emo: Fin*Cougar's Andrea Anders
Isä: Fin*Kissafarin Norseman

Nimi Sukup. Väri synt.paino Varaustilanne
Kissafarin Salvador "Fazu" uros punavalkotabby 122 g VARATTU
Kissafarin Amazonas "Unna" naaras punavalkotabby 103 g VARATTU

KUVIA: 0-2vrk 2vk 3vk 5vk 7vk 11vk - - -

Nimi 0vrk 1vk 2vk 3vk 4vk 5vk 7vk 9vk 10vk 11vk 12vk
Salvador 122 g 258 g 405 g 520 g 600 g 730 g 1090 g 1360 g 1545 g 1585 g 1,8 kg
Amazonas 103 g 238 g 360 g 464 g 540 g 648 g 940 g 1150 g 1280 g 1378 g 1,5 kg

Klikkaa TÄSTÄ Tikun tiineyspäiväkirjaan!

Pentupäiväkirja

.: 11.8.2010 :.
Eka eläinlääkärikäynti tuli ja meni yhdessä hujauksessa. Ja nyt jo käytiin toisessa, jossa annettiin tehosterokotteet, sirutettiin ja tarkastettiin. Tikkukin jäin tällä kertaa kotiin kun viime reissulla se osasi järjestää hienon kohtaamisen koirien kanssa vaikka kantokopassa olikin. Musta tuntuu, että se taisi vaan turhaa stressata pentuja, nyt ainakin meni rauhallisesti reissu.

Pentupakkauksiin on löytynyt jotain pientä kivaa ja nyt alkaa suurin urakka -kansioiden tulostus, huh! Myös Tofu-isin emäntä on muistanut pentuja, ja pentupakkauksesta löytyykin jotain kivaa uniikkia molemmille pennuille mukaan uuteen kotiin ;-)

Tikku imettää yhä Unnaa ja Fazua, mutta ei enää yhtään säännöllisesti ja tiuhaan. Maitoakaan nisissä ei enää ole paljoa, vaan pikkuhiljaa nekin hanat sulkeutuvat. Unna painaa nyt 1,5kg ja Fazu 1,8kg. Tikku on tainnut myös opettaa kaikki temput jo, sillä se ei enää holhoa niitä niinkuin aikaisemmin.

.: 19.7.2010 :.
Unna ja Fazu ovat kovin kasvaneet, kumpikin painaa jo reilun kilon ja meno on välillä hirvittävän hurjaa ja päätöntä. On mahtavaa tietää, että pennut pääsevät hyviin koteihin ja uudet omistajat odottavat luovutusta jo kovasti :-) Mutta vielä pitää malttaa ;-) Tikku ei ole opettanut vielä kaikkia kepposia kaksikolle. Mutta jo on minun mielestäni niitä opetettu ihan riittämiin!! Välillä voi perheen yllättää "kuinka tappaa talouspaperirulla"-koulutuksesta, tai "miten kiipeät verhoja pitkin ikkunalle" -tunnilta. Tikku-emo se vain maukuu käskyttävästi pennuille ja kannustaa tekemään kaikkea.

Fazulla oli viikko sitten masu muutaman päivän hieman sekaisin, mutta se meni onneksi ohitse ilman lääkkeitä. Kermaviili ja broilerjauheliha maistuvat erittäin hyvin. Itse asiassa nämä ovat todella hyviä maistelemaan kaikkia makuja, pian kokeillaankin kananrintaa niin pääsevät pikku-hampaatkin töihin. Toisaalta, pennut syövät innoissaan jopa jo Maine Coon-jättimuroja sekä niitä pienempiä versioita niistä (Maine Coon Kitten).

Muutaman päivän päästä mennäänkin sitten ekaan "neuvolaan" :-) Saa nähdä miten reissu menee, pidetään peukut pystyssä!

.: 21.6.2010 :.
Viisi viikkoa pulkassa! Tässä viikon aikana Unna ja Fazu ovat oppineet hirmupaljon kaikkea uutta. Tofu-isän omistajan, Sannan, käytyä meillä pentuja tervehtimässä kaksikon ollessa päivän yli neljäviikkoisia, Unna hoksasi että pentulaatikosta on kiva kiivetä pois. Sen seurauksena ollaankin opittu käymään jo hiekkalaatikolla (pienen hiekanmaiston jälkeen) ja haisteltu Tikku-mamin pöperöitä lautaselta (ehkäpä pian niitäkin uskaltaisi jo maistella). Seuraavana päivänä Fazukin kompuroi reunan yli ja seurasi siskoaan. Muutaman kerran vauhdikas Unna on jopa kiivennyt jo sänkyyn ja aivan varmasti joka kolo makuuhuoneesta on tutkittu läpikotaisin mihin vain pennut pääsevätkään. Tikku on näyttänyt monia reittejä lapsukaisilleen ja myös leikkinyt lastensa kanssa paljon (Tikku on onnensa kukkuloilla kun pienet osaavat jo leikkiä. Kun reipas vuosi sitten Karkilla oli pennut, Tikku leikitti niitäkin yhtä innoissaan ^_^).

Fazu ja Unna saattavat olla hieman saman näköisiä, mutta luonne niillä on aivan erilainen. Unna on rohkea rokan syöjä, joka ei pelkää edes äänekästä imuria. Kun taas Fazulla menee häntä koipien väliin kun alkaa pelottamaan :-D Unnalla onkin tapana kiusata leikillään Fazua ja tekee yllätyshyökkäyksiä sen hännän kimppuun. Mutta odottakaapas kun Fazukin hoksaa, että ne neljä koipea mahan alla on liikkumista varten -sitten se meno alkaa ;-)

Ipanoista on otettu nyt myös 5viikkoisvalokuvat, käykäähän ihastelemassa ;-)

.: 14.6.2010 :.
Nyt tämä leikkisä kaksikko on jo neljän viikon ikäinen, kauheeta miten aika lentää! Amazonas-typy ja Salvador-poju ovat saaneet myös epäviralliset kutsumanimensä, joten älkää ihmetelkö kun tästä lähtien kutsumme tyttöä Unnaksi (saamelainen nimi elokuvasti Unna&Nuuk, ja muistuttaa isotätiään Sunnaa nimeltään ^_^, terkkuja sinne!) ja poikaa Fazuksi (nimi tulee Fanipalasta ent.Fasupala).

Tykku hoitaa pentusia edelleen tunnollisesti, myös Karkki-isoäiti on käynyt hellimässä lapsenlapsiaan pesuilla sekä Kiara-täti ihmettelemässä ja murisemassa :-D Fazu on edelleen siskoaan rauhallisempi (kuka sanoi että pojat on villejä!?) ja todella herkkä miukumaan jos häntä nostaa syliin. Unna taas juoksee pää kolmantena jalkana pentulaatikko-rallia. Molemmat kurkkivat innokkaasti pentulaatikosta mielenkiintoista maailmanmenoa, mutta vielä ei olla uskallettu kiivetä pesästä ulkomaailmaa tutkimaan. Mutta eiköhän sekin pian tapahdu.

.: 8.6.2010 :.
Kolmiviikkoinen Kaksikko vilistää onnensa kukkuloilla yksiössään. He osaavat jo monen moista asiaa -rapsuttaa korvaa, nuolla tassua, leikkiä kömpelösti ja muuta mukavaa. Pennut ovat myös saaneet oikeat rekkari-nimensäkin, poika sai nimekseen Salvador ja typy Amazonas. Salvador onkin nyt alustavasti varattu ja typy etsii vielä sinnikkäästi tulevia omistajiaan. Painoa on tullut kummallekin reippaasti ja vauhdilla, paljon enemmän kuin Australia-pennuille tuossa iässä (syynä liekin se, että pentuja on vain kaksi ja Tikku-emo syö kuin hevonen!).

.: 25.5.2010 :.
Voi tätä iloa ja surua. Toisena syntynyt tyttöpentu kuoli ollessaan 3 vuorokauden ikäinen. Paino oli noussut sillä ihan normaalisti, kunnes kolmantena elinpäivänään sen painonnousu pysähtyi ja se näytti tukehtuvan eikä elvytyksestä huolimatta enää herännyt. Pentu lähetettiin Eviraan tutkittavaksi, toivottavasti siellä selviää mihin tämä enkelipentu kuoli. Tieto on kasvattajalle tärkeää rodun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Punavalkotabbypennuille kuuluu hyvää, ne aukovat jo pikkuhiljaa silmiään. Ne siristelevät maaimaa niin pienestä silmäraosta kuin mahdollista. Pennut ovat nyt viikon ja yhden päivän ikäisiä, todella reippaita. Hassu poju imi jopa tassuaan unissaan. Ne temmeltävät kovasti pentulaatikossa hahmottaen tilaa missä elelevät. Tikku hoivaa pentusiaan niinkuin kunnon äidin kuuluukin, mutta aina kun silmä välttää (ja välillä vaikka pennut olisivat maitobaarillakin) Tikku hyppää laatikosta omaan rauhaansa. Onneksi lapsukaiset ovat tottuneet jo äitinsä hassuun käytökseen eivätkä hätäänny äipän lähdettyä omille teilleen.

Uusia pentukuvia on tulossa kunhan typy ja poju vain availevat hieman enemmän silmiään ;-)

.: 17.5.2010 :.
Edellisen illan Tikku on ottanut rauhallisesti nukkuen sängyn alla tai ikkunallan viileässä. Illalla klo 23 huomasin peräpäässä pienen tipan limaa, aaviastelin synnytksen käynnistyvän yöllä. Ja niin tuli tapahtumaan. Aamusti n.klo 5 Tikku tuli herättelemään meitä voimakkaalla kehräyksellä, tassuttelulla. Tikku myös etsi sopivaa synnytyspaikkaa pyörien vimmoissaan huoneen joka nurkassa.

Klo 6 oli synnytystä varten kaikki ihan tiptop valmiina. Tikku valitsi väkisin sängyn paikaksi, jossa makoilla rauhoittukseen (niinpi sänkyyn piti laittaa apteekin muovilakana). Suuret synnytyssupistukset alkoivat hetken päästä joiden välillä Tikku kehräsi voimakkaasti ja haki meidän silityksistä apua.

Klo 7:15 supistuksia alkoi tulla minuutin välein, läähätys ja ähminen voimistuivat. Kovan puskemisen seurauksena Tikku alkoi menettää voimiaan ja näytti kuin se olisi vajonnut johonkin horkkaan ja katse ei reagoinut ympäritöön mitenkään, sitten ensimmäinen musta poikapentu ilmestyi. Tikku kuin ihmeen kaupalla pirteytyi ja hätääntyneesti etsi uutta paikkaa synnyttää. Ensimmäinen pentu tuli perätilassa ja jäi päästään kiinni, se oli kaiken lisäksi eloton. Sain pennun avustettua maailmaan nopeasti, mutta elvytysyrityksistä huolimatta pentu ei enää vironnut. Se saattoi olla ollut kauankin kuolleena sillä paino sillä oli hieman alhaisempi kuin sisaruksillaan.

Tikulla ei ollut aikaa levätä kun jo seuraava oli syntymässä, ja sekin perätilassa ja pää oli todella tiukassa. Hätääntynyt ensisynnyttäjä siirtyi salamannopeasti hiekkalaatikkoon synnyttämään. Supistuksien tahtiin saimme pennun turvallisesti maailmaan ja siirsimme tämän punavalkean tyttöpennun pentulaatikkoon.

Klo 8:20 syntyi aivan luonnollisesti ja ongelmitta seuraava pentu, se oli selvästi poika ja paljon muita isompi. Väriltään tämä komistus oli punavalko(tabby?).

Klo 8:35 putkahti vihoviimeinen pentunen, suloinen neitokainen joka tiesi heti mihin suunnata ja mitä tehdä :-) Myös tämä pentu oli väriltään punavalko(tabby?).